Tänään tutustuin erityisopetukseen peruskoulussa. Pääsin kolmelle eri tunnille. Luokkaan jossa oli 4-luokkalaiset, yhteen missä oltiin 2-luokkalaisten kanssa ja kolmanteen missä olivat 2- ja 3-luokkalaiset yhdessä. Aiheina olivat lukeminen ja kirjoittaminen, ”aktiivinen kansalainen” ja musiikki. Ensimmäisen luokan opiskelijoita on vähän, sillä siirto ”normaali”koulun puolelta vie aikaa. Joskus erityisen tarve näyttäytyy vasta kouluun saavuttua. Tai tukipalveluita on tarjottu, mutta niitä ei ole otettu vastaan.
Ensin Madli Mikli (HEVKO), joka toimii erityisopetuksen koulutuskoordinaattorina, esitteli kuinka erityisopetus Virossa toimii. Madli kertoi, että paperityötä on paljon. Hän tekee myös opetusta ja kaikkea maan ja erityisopetuksen väliltä. Hän henkilökohtaisesti pitää Jopo-opetuksen mallista Suomessa.
Tämänhetkinen tilanne on se, että erityisopettajat siirtyivät tukikeskuksen alle – Tämä vaikuttaa työhön (vaikuttaa ajankäyttöön ja muihin jännitteisiin). Tässä peruskoulussa on 1 sosiaalipedagogi ja 1 erityisopettaja. Oppilaita n.75 jotka ovat jakautuneet siten, että noin puolet on erityisen tuen oppilaita ja puolet vaativan erityisen tuen oppilaita.
Opettajat ovat yleisesti alakouluopettajia, mukana on yksi apuopettaja ja kolme tukihenkilöä. Koulussa työskentelee myös Madlin koira, Gerda (Alaskan malamuutti) ja rottia. Koulusta yleensä jatketaan lukioon, ammattikouluun ja iltaoppikouluun.
Avataan lyhenteitä:
Rõk – riiklik õppekava – perus opetussuunnitelma
Lõk – Lihsastatud riiklik õppekava – Kevennetty opetussuunnitelma
Tõk – toimetuleku riiklik õppekava – erityinen ja vaativa erityinen tuki opetuksessa
Hõk – hooldus riiklik õppekava – tämä on kaikista vaativimmille, ketkä opiskelevat kevennetyllä opetussuunnitelmalla vaativassa erityisessä tuessa vahvasti tuettuna.
Opetuksen tuki jakautuu:
https://sisu.ut.ee/eviddiferents/erir%C3%BChmad-ja-eriklassid
Üldtugi – tuki jota annetaan normi opetuksessa perusopetuksessa oleville opiskelijoille ainekohtaisesti hetken aikaa.
Tõhustatud tugi – tehostettu tuki. Tätä saavat he, keillä on todettu pysyvä erityisen opetuksen tarve. Heille rakennetaan oma opetussuunnitelma. Opiskelijaryhmän koko on 1 – 12.
Eritugi (tämän saamiseen tulee saada terveysdenhoidon ammattilaisilta lausunto, mikä vaatii yleensä sairaalassa oloa noin viikon ajan). Heidän opetusryhmänsä ovat 1 – 6 opiskelijaa.
Tukipalveluita tekee rajaleidja. * Rajaleidja means pathfinder in Estonian – our goal is to help students find their path in the education system.
Innove – on instanssi, jolta saa tietoa ja joka myös tarkkailee opetuksen laatua. He kouluttavat näitä tukipolkujen kehittäjiä.
#suudpuhtaks
Sattuma toikin juuri Etv.ltä ohjelman jossa käsiteltiin aihetta. Ohjelma oli Suud puhtaks ja teema: kuidas kaasav haridus lapse erivajadusega hakkama saab? Miten koulutus vastaa erityisen tuen tarpeeseen? Yleinen puhe oli, että tukipalveluita on tarve saada lisää. Osaamista erityisen opetuksen osa-alueella olisi hyvä kehittää. Sain myös kuvan, että tilanne on parantunut vaikka tilanne koetaan heikoksi. Tärkeä osa-alue erityisessä tuessa on kuinka vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä – ”erityinen” on vielä tabu. Kuinka tarjota hienovaraisesti niitä palveluita jotka ovat lapsen/koululaisen/opiskelijan parhaaksi. Muistuttiin myös, ettei erityisen tuen opetukseen ”joututuminen” ole aina lopullista, joskus tarpeita kasvetaan yli.