Sunnuntai 20.5.2018
Tänään oli ainoa vapaapäivämme kahden viikon aikana. Ihanaa!
Tosin eilen yläkerrassa soitettiin musiikkia kovaa eikä saatu heti unta. Oltiin juuri menossa huomauttamaan asiasta, kun lopettivat. Asuntolassa ei saa pitää turhaa meteliä klo 23.00 jälkeen.
Heräsimme jo n. 7.00. Oli kiire lähteä kahdeksalta, koska Teemu halusi mennä Rabatiin katsomaan katakombeja. Rabat on toisella puolella Maltan saarta ja sinne piti matkustaa kahdella bussilla. Katariina jäi vielä nukkumaan, vaikka oli kuulemma herännyt meidän kolisteluun. Hän halusi tutustua Maltan shoppailukulttuuriin eikä siksi lähtenyt mukaan.
Tällä kertaa oli uskomattoman hyvä tuuri bussien kanssa. Olimme Rabatissa ja Pyhän Paavalin katakombien luona juuri 9.00, jolloin museo avattiin. Samalla saimme kuulla, että poikkeuksellisesti tämä museo, Rabatin Domus Romana -museo sekä Mdinan luonnonhistoriallinen museo olivat tänään ilmaisia. Malta on melko kallis paikka, joten hyvä, että päästiin säästämään edes jossakin.
Tutustuimme Pyhän Paavalin hautaholvien eri näyttelyihin ja itse katakombeihin, joita oli yhteensä 23. Ne olivat mielenkiintoisia. Emme tosin jaksaneet käydä aivan kaikissa. Jotkut katakombit olivat vain pakanoille ja toiset vain vain kristityille tai juutalaisille. Joihinkin oli aikanaan haudattuna kaikkia sekaisin. Kaikilla uskontokunnilla oli omat hautajaisriittiinsä, jotka poikkesivat toisistaan.
Ihmettelimme katakombeja ja erityisesti niiden myöhemmän ajan uusiokäyttöä.
Merja kävi myös St. Catald -kirkossa ja sen katakombissa. Teemu lepuutteli jalkojaan sillä välin.
Katakombien jälkeen kävelimme pitkin Rabatia ja osallistuimme juna-ajelulle, joka vei meidät Rabatin lisäksi Mtarfan kaupunkiin. Jälkimmäisessä on paljon maanviljelyä ja paljon vihreämpää kuin Vallettassa, Slieamassa ja Msidassa, jossa asumme.
Sitten vierailimme Domus Romana -museossa, joka on Maltan vanhin museo (v. 1925). Museossa oli esineitä roomalaisesta huvilasta, joka löydettiin v. 1881 vahingossa muslimien hautausmaan alta, kun oltiin rakentamassa Howard Gardens -puistoa. Museo valotti hyvin roomalais- ja arabiaikaa saarella.
Tämän jälkeen lähdimme kävelemään läheiseen Mdinan kaupunkiin. Se on korkealla muurein ja vallihaudoin ympäröity todella pieni kaupunki. Sitä kutsutaan ”hiljaiseksi” kaupungiksi ja siellä asuu vain n. 300 aatelissukujen jälkeläistä. Mdina oli Maltan pääkaupunkin ennen Vittoriosaa (= Birgu) ja nykyistä pääkaupunkia Vallettaa.
Ensin kävimme luonnontieteellisessä museossa ja sitten kävelimme pitkin kapeita katuja ja ihmettelimme pientä kaupunkia. Lounaspaikan löytäminen oli vaikeaa. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja ravintolat oli varattu etukäteen. Suurimmalla osalla maltalaisia sunnuntai on vapaapäivä. Myös turistit olivat kansoittaneet Mdinaa. Onneksi löysimme viimein kivan ravintolan. Sielläkin meni lopulta paljon aikaa.
Sitten koitti aika lähteä bussilla takaisin Vallettaan. Teemu piipahti vielä Slieman Pointissa ostoksilla. Tapasimme kaikki kolme Vallettassa n. 18 ja menimme syömään, jonka jälkeen kuljeskelimme pitkin poikin, josta on alla pari kuvaa.
Asuntolaan ehdimme takaisin vasta 21. Takana oli mukava, mielenkiintoinen ja samalla raskaskin päivä. Huomenna on taas työpäivä ja lähdemme kaikki kolme yhdessä, koska katsomme läpi arviointilomakkeita sekä sitä, miten tähän saakka on sujunut.
Teemu, Katariina ja Merja