Pohdintaa…
Saksan ammatillisista tutkinnoista
Tähän väliin pientä pohdintaa
Sain maanantain aikana myös perustietoa Saksan ammatillisista tutkinnoista. Niiden rakenne ja tausta poikkeaa melko paljon suomalaisesta. Paljon on myös yhteistä.
Ammattitutkintojärjestelmän pitkä historia
Kun puhutaan Saksan ammattitutkinnoista, voi puheen aloittaa melkein sanoilla ”…jo muinaiset roomalaiset…”. Ihan niin kauas ei tarvitse mennä mutta kauas kuitenkin.
Ammattitutkinnon ovat lähtöisin ammattikuntalaitoksesta. Sen historia ulottuu Rooman aikoihin asti. Ammattikuntalaitosperinne katkesi keskiajan alussa suurimmassa osassa Eurooppaa. Ne kuitenkin palasivat 1100-luvulta alkaen. Ammattikuntia alettiin perustaa Keski-Euroopan lisäksi myös silloiseen Ruotsiin. Nykyisen Suomen alueelle perustettiin ensimmäinen ammattikunta, Turun kultaseppien ammattikunta kuitenkin vasta 1500- luvulla.
Ammattikuntalaitoksessa ammattitaidon korkein taso oli mestari. Työura aloitettiin oppipoikana ja ennen mestaritutkintoa tehtiin kisällityö. Ammattikunta vastasi korkeasta laadusta ja sen vastaamaan laatuun luotettiin.
Vuosisatojen ammattikunnat saivat kuitenkin runsaasti arvostelua ja niitä alettiin lakkauttaa; Suomessa lakkautus tapahtui vuonna 1868, Saksassa vuonna 1869.
Saksassa ammattikunnat perustettiin kuitenkin uudestaan.
Opiskelulla on kiinteä yhteys työelämään
Tämän päivän ammattiopetuksessa on edelleen vahvat siteet vanhaan ammattikuntalaitokseen. Käsityöammateissa, kuten esim. huonekalupuuseppä, tehdään edelleen opinnäytetyö ammattikuntaa vastaavalle instituutiolle. Se päättää, onko henkilö arvollinen kyseiseen ammattiin.
Ammattikuntalaitosten roolin tänäpäivänä on ottanut useampi järjestö. Datanomien kohdalla tämä on Saksan teollisuus- ja kauppakamarien liitto (Deutscher Industrie- und Handelskammertag, DIHK). Se on 79:n teollisuus- ja kauppakamarien (Industrie- und Handelskammern, IHK) yhteenliittymä. Lain mukaan jokaisen Saksaan rekisteröidyn yrityksen tulee olla jonkin IHK:n jäsen. Käytännössä DIHK edustaa yli kolme miljoonaa yrittäjää, mikä antaa sille myös poliittista valtaa.
IHK:t ovat nykyään taho, joka vastaa ammattilaisuuden tasosta. Koska monessa nykyammatissa ei enää valmisteta käsillä kosketeltavia töitä, on tässä toimittu luovasti. DIHK järjestää opintojen aikana kaksi koetta. Jokainen ammattitutkintoa opiskeleva osallistuu välikokeeseen opintojen puolivälissä. Koe on teoreettinen. Opiskelun loppuvaiheessa pidettävä loppukoe tulee sekin DIHK:lta. Siihen kuuluu projektityö, esitelmä ja tekninen haastattelu.
Moni opiskelija opiskelee tutkintoaan yrityksessä, oppisopimuksella. Oppisopimus mahdollistaa käytännönläheisen opiskelun mutta tuo yritykselle myös vastuita. Esimerkiksi jos opiskelija saa hylätyn arvosanan useammasta loppukokeesta, voi tästä seurata yritykselle rahallinen korvausvelvoite.
Yhteys työelämään ei siis ole teoreettinen tai toiveen tasolla kulkeva. Se on lakisääteinen, pitkät perinteet ja vakiintuneet toimintatavat omaava instituutio. Kääntöpuolena on sama, mikä monilla perinteikkäillä toimilla on: sen uudistuminen on hidasta ja vaativaa työtä. Tämä koetaan haasteeksi ainakin IT- alan opiskelijoiden keskuudessa: tutkintojen vaatimukset eivät pysy tekniikan kehityksen mukana.
Opiskelun rakenne
Perustutkinnon opiskelu kestää yleisimmin kolme vuotta, niin kuin Suomessakin. Perustutkintoa kutsutaan nimellä ”dual system”, ”kaksoisjärjestelmä”, mikä tarkoittaa teorian ja käytännön yhteensovittamista todellisissa työympäristöissä. Teoria ja käytäntö perustuu (pääasiassa pienten ja keskisuurten) yritysten ja oppilaitosten lakisääteiseen yhteistyöhön. Opiskelu tapahtuu yleensä niin, että osa viikosta ollaan yrityksessä, osa oppilaitoksessa. Lisäksi voidaan sopia pitemmistä yhtäjaksoisista periodeista jommassa kummassa. Opiskeluajan suunnitelmasta riippuen opintojen pituus vaihtelee 2,5 – 3,5 vuoden välillä.
Koko koulutuksen taustalla on vuonna 1969 säädetty ja vuonna 2005 päivitetty laki ammatillisesta koulutuksesta (”Berufsbildungsgesetz”, ”BBiG”). Se loi tiiviin yhteistyön Saksan Liittotasavallan hallituksen (Bundesregierung), Saksan osavaltioiden (Bundesland) ja yritysten välille. Yhteistyön tarkoituksena oli mahdollistaa nuorille kansallisesti hyväksytyn ammatin saaminen.
Pohdintaa ja vertailua
Tilanne siis poikkeaa hyvin paljon nykyisestä suomalaisesta järjestelmästä. Voi ehkä sanoa, että meillä työelämän ja ammattikoulutuksen välinen yhteys on katkennut, ainakin monilta osin. Kaivosalalla ja muilla teollisuuden aloilla on viime vuosina ollut vielä viitteitä tiiviistä yhteistyöstä: oppilaitoksiin on perustettu linjoja, joilla koulutetaan ammattilaisia yritysten tarpeisiin.
Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksissa on kuitenkin nähtävissä paluuta vanhaan (ehkä jopa hyvään) aikaan? Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan opintojen näytöt on jo vuosia pyritty järjestämään työssäoppimispaikoilla tai muuten alan yrityksen tiloissa. Näyttöjen arvioijiksi on pyritty saamaan yritysten edustajia. Joidenkin tutkintojen opetuksen pääosa on pyritty saamaan yrityksessä tapahtuvaksi. Puhutaan paljon työelämälähtöisyydestä. Samoin erilaisia polkuja rakennetaan, käyttäen apuna muista tutkinnoista otettuja tutkinnonosia.
Nämä ovat hyviä asioita! Onko kuitenkaan kaikkea vielä tehty sen eteen, että 150 vuoden katkos saadaan Suomessa kurottua kiinni? Onko tehtävä mahdoton? Voidaanko päästä tilanteeseen, jossa työmarkkinoilla, niiden tarpeella, olisi jopa suora ohjaava asema silloin, kun ammatillisesta opetuksesta päätetään?
Suomalaisen ammatillisen peruskoulutuksen vahvuus on sen modulaarisuus. Etsimme tätä sanaa täällä Saksassa, kun kerroin tutkinnonosista. Modulaarisuus antaa mahdollisuuden tutkintojen diversiteetin lisääntymiseen. Opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaisia tutkinnonosia ja näin saada lisättyä omia työllistymisen mahdollisuuksiaan. Saksassa tällainen ei tulisi kuuloonkaan: koulutuksen sisältö on tarkkaan määrätty nimenomaan työelämän aloitteesta ja ohjaamana. Tämä, ainakin Saksassa tuottaa vaativan tutkinnon läpäisseille huomattavan suuret mahdollisuudet työllistyö viimeistään heti valmistuttuaan.
Luettuja www-sivuja:
– https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikuntalaitos
– https://www.dihk.de/en
– https://www.bmbf.de/en/the-german-vocational-training-system-2129.html
– http://www.ilo.org/dyn/natlex/natlex4.detail?p_lang=en&p_isn=26096