Boa tarde!
Ja tervehdys työelämäjaksolta Lissabonista. Eilen, keskiviikkona, lennähdin tänne Tejojoen ja Atlantin syleilyyn iki-ihanaan Lissaboniin. Tänään sitten aloitin varsinaisen työni Agrupamento de Escolas de Vialonga nimihirviön omaavassa yhteistyöoppilaitoksessani. Nyt jo voin sanoa, että voi mahdoton miten hyvin viihdyn täällä.
Kun sain mahdollisuuden lähteä kahden viikon pituiselle työelämäjaksolle johonkin toiseen maahan, halusin etsiä jonkun Luovin näkökulmasta uuden yhteistyötahon. Se olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Ymmärrän kyllä, että kun joku täysin outo tyyppi Suomesta ottaa yhteyttä ja on änkeytymässä kahdeksi viikoksi työskentelemään ja tutustumaan, on siinä melkoinen kynnys sanoa ”tahdon”. Portugalilaiset eivät tälläkään kertaa pettäneet, vaan ensimmäinen yhteydenottoni tälle kulmalle Eurooppaa tuotti heti tulosta, kun ihana Madalena heti ilmoitti, että pakkaahan laukkusi ja tule meille. Portugali on minulle rakas maa aiemmista työelämän kuvioista ja taas muistan, miksi niin paljon pidän näiden maailman merien purjehtijoiden jälkeläisistä. Paitsi, että täältä saa mielestäni maailman parasta kahvia ja kasviskeittoja, ihmiset ovat luontaisen ystävällisiä, kohteliaita ja jotenkin kaappaavat sinut sanalliseen syleilyyn heti ensimetreillä. Eipä olisi työelämäjakson kohde voinut parempi olla!
Asustelen Lissabonin pohjoisella kulmalla oikein kivalla alueella. Täällä ei ole pelkästään hotelleja, vaan aivan normaaleja asuintaloja sekä toimistorakennuksia ja meno sen mukaista. Kulmakuppilassa minulla onkin jo hyvän päivän tutut. Uma bica, faz favor. Se on se vahva portugalilainen espresso, jota ilman ei kulu yksikään päivä tässä maassa. Starttasin tänään aamulla Entrecamposin rautatieasemalta kohti Póvoaa. Tietysti tänä aamuna koko junaliikenne oli täysin sekaisin jonkun ongelman vuoksi eivätkä edellisenä iltana selvittämäni raiteet tai kellonajat pitäneet sitten ollenkaan kutiaan. Kuulutuksiahan nyt ei tarvitse missään tapauksessa tehdä kuin portugaliksi, mutta sieltä se jostain selkärangasta löytyi ja päädyin oikeaan junaan ja oikeaan suuntaan kohti Póvoaa.
Eikä siinä vielä kaikki, tokihan piti vielä selvitä oikeaan bussiin kohti Vialongan kaupunkia ja oppilaitosta. Perille pääsin ja siellä minua odottivat yhteyshenkilöni Madalena ja oppilaitoksen rehtori Nuno. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului ohjelman laatiminen ja aikataulutus. Minulla onkin edessäni todella mielenkiintoisia päiviä, joiden aikana pääsen mukaan paitsi oman keskeisen kiinnostuksen kohteeni eli aikuiskoulutuksen toteutukseen, myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten eri tyyppisiin ryhmiin. Ja tässähän me komeilemme alla kuvassa koko kööri eli vasemmalta rehtori Nuno, yhteyshenkilöni Madalena ja vierailija Marjut siinä oikeassa reunassa.
Portugalin koulujärjestelmässä on paljon samaa Suomen vastaavan kanssa, joitain eroavaisuuksia huomasimme, mutta ei mitään kovin radikaaleja poikkeamia. Aikuiskoulutuksen osalta mennään kyllä melkoisen eri tahdissa. Täällä toimii rinnakkain kaksi systeemiä ammatillisen koulutuksen osalta. Toinen on nk. virallinen koulutusjärjestelmä, jonne mahtuisi suomalainen ammatillinen perustutkintokoulutus. Toinen systeemi toimii taas työministeriön alaisena ja sinne loksahtaisi meikäläinen ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Selvittelen tätä asiaa vielä lisää, kun pääsen haastattelemaan aikuiskoulutuksen toimijoita enemmän ensi viikon alussa. Nuno kertoi myös, että Portugalissa on vielä tällä hetkellä varsin mittava joukko nuoria aikuisia ja aikuisia, joilla on ongelmia luku- ja kirjoitustaidon kanssa. Tälle ryhmälle pyritään tällä hetkellä rakentamaan erilaisia mahdollisuuksia saavuttaa elämässä tarvittavaa osaamista. Suomen koulutusjärjestelmä saa täällä(kin) jopa ansiotonta arvostusta tämän hetkisiä koulutusleikkauksia katsoen, mutta otan kiitokset vastaan ja röyhistän rintaani. Samalla tietysti muistin mainita, että by the way Luovi voitti juuri laatukilpailun, että hyvässä seurassa olette 🙂
Kahden viikon ohjelma on tehty ja innolla odotan tulevaa. Huomenna pääsen mukaan multimediaopetukseen Miguelin ja hänen ryhmänsä pariin. Vialonga voisikin olla kiinnostava kohde sekä opiskelijoiden että opettajien/ohjaajien vaihtoon av puolen väelle. Muutaman sanan ehdin tänään jo vaihtaa Miguelin kanssa ja tekevät innostavia projekteja opiskelijoiden kanssa.
Kelloja kun tässä on siirrelty ensin talviaikaan ja nyt tähän Portugalin aikaan niin heräsin sitten tänä aamuna klo 3. Toivotaan, että huomenna unet jatkuisivat vähän pidempään, etteivät silmäpussini peitä täysin näkyvyyttä. Palaan kiinnostavien juttujen kanssa asiaan viimeistään viikonloppuna eli kuulumisiin ja näkymisiin.
Lissabon kiittää ja kuittaa tältä erää.
Terkuin,
Marjut