Kahden viikon kv-vaihtomme ensimmäisen viikon ohjelmassa oli tutustuminen Astangu Kutserehabilitatsiooni keskukseen. Siellä ohjelmassa oli valmentavan ryhmän mukana oleminen meille räätälöidyllä lukujärjestyksellä. Odotimme jännittyneinä kv-jaksomme aloitusta ja Astanguun tutustumista. Tutustuimme huolella bussiaikatauluihin ja aamulla olimme hyvissä ajoin pysäkillä.
Ryhmä valmiina Astanguun
Kuinka ollakkaan, myöhästyimme! Olimme selvittäneet, että jäisimme pois bussista järveotsakool-nimisellä pysäkillä. Kun ensimmäisen kerran kuulimme kuulutuksen pysäkistä, hyppäsimme pois bussista. Eikä aavistustakaan, missä olimme! Koska goolemapsista ei saatu selvää, päätimme kysyä ensimmäiseltä vastaantulevalta ihmiseltä. Saimmekin neuvon kävellä takaisin siihen suuntaan mistä tulimme. Hetken aikaa käveltyämme tulimme siihen tulokseen, että suunta oli väärä. Saimme kuitenkin mapsinkin näyttämään meille jokin suuntaa, johon sitten suunnistimme. Parin kilometrin kävelyn jälkeen olimme perillä Astangussa – myöhässä tietenkin. Iltapäivällä meille selvisi, että olimme jääneet yhtä pysäkkiä liian aikaisin pois bussista. Kuulutuksen: Järgmine peatus tarkoittaa seuraavaa pysäkkiä!!!
Perillä!
Astangussa meitä vastassa olivat Kairi -opettaja ja opiskelijat: Siim, Oskar, Talis, Kevin ja Maria. Saimme lämpimän vastaanoton – suomeksi! Kairi-opettaja kertoi puhuneensa suomea muutaman vuoden ja pärjäsi hienosti. Aloitimme yhteisen viikkomme luokassa tutustuen ja kertoen itsestämme. Saimme kuulla, että Virolainen ei koskaan sano ”Hei!” vaan siellä sanotaan ”Tere!” Niinpä tervehdimme kaikkia talossa vastaantulevia iloisella Tere- tervehdyksellä!
Seuraavana lukujärjestyksessä oli koripalloa. Meitä opetti opetusharjoittelija, joka sattui olemaan koripallovalmentaja. Teimme harjoituksia, jossa heittelimme palloa toisillemme, seinää vasten ja lopuksi pelasimme rakenna ja hajoita-peliä. Liikuntatunnilla tuli hiki. Ruokailu antoi lisää energiaa ja sen jälkeen vuorossa oli luovaa liikuntaa. Opettaja Anni tuli luokkaa suuren trikookangasputken kanssa, josta saimme tehdä yhdessä ryhmänä erilaisia kuvioita. Lopuksi saimme kankaat, joilla parin kanssa kuljetimme ilmapalloa toiselta toiselle. Ihan viimeiseksi rentouduimme. Tykkäsimme kovasti tunnista!
Koulupäivän päätyttyä suunnistimme bussilla onnistuneesti hostellille ja nukuimme ansaitut päiväunet!
Seuraavana päivänä osasimme hyvin perille. Aamupäivän olimme puhdistuspalvelun opettajan tunneilla. Hän ja opiskelija kertoivat millaista on opiskella puhdistuspalvelua. Tulkkina meillä oli jo eläkkeellä oleva, mutta apuopettajana toimiva Malle-Ivi. Malle-Ivi oli käynyt myös Oulun Luovilla. Infon jälkeen saimme jokainen oman mopattavan käytävämme. Itse siivous oli osittain samanlaista kuin meilläkin, mutta myös erilaista. Meillä enää harvemmin puristellaan rättejä käsin.
Iltapäivällä meillä oli käsitöitä. Teimme koruja, kokeilimme kutoa rullaa ja teimme myös avaimenperiä. Käsityöluokassa oli tekeillä mattoja, joiden materiaali saatiin sukkatehtaan jäännöspaloista. Kierrätystä parhaimmillaan! Käsityötuntien jälkeen palasimme bussilla hostellille ja löysimme paluumatkalla konditorian nimeltä: ”Pagaripoisia”. Nautimme kunnon kahvit herkullisen leivonnaisen kera ja kylläpäs elämä näytti valoisalta!
